Käsikirjan julkaisutilaisuudessa keskusteltiin journalismin perusasioista

Tiistaina 21.11. juhlistimme Sovittelujournalismin käsikirjan julkaisua Suomen Journalistiliiton toimistolla Helsingissä. Parin tunnin keskustelu kulki loistavien puhujavieraiden vauhdittamana syvälle journalismin ytimeen.

2julkkaritYtimeen johdatti tutkija Mikko Hautakankaan avaus, jossa hän summasi, että sovittelujournalismi on työkalu, jolla journalismia voi pyrkiä tekemään paremmin. Tavoitteena on tukea erilaisten kansalaisten luottamusta siihen, että julkiseen keskusteluun kannattaa osallistua, siellä kannattaa puhua totta ja kannattaa myös kuunnella muita. Työpajoissa kokeiltuja konkreettisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitteli hankkeen johtaja Laura Ahva.

Journalististin toimintaa ohjaavien periaatteiden tekeminen näkyväksi jutun kohteille ja yleisölle on tärkeää luottamuksen rakentamiseksi. Läpinäkyvyys nousi esiin erityisesti ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän puheenvuorossa. Vaikka journalisteilla on selkeät ja perustellut periaatteet esimerkiksi sitaattien tarkistamisesta, tätä ei useinkaan avata jutun kohteille. Varsinkin tulenaroissa aiheissa asiantuntijahaastateltavakin voi olla huolissaan siitä, millaisessa valossa hänen sanomansa tulee julki. Periaatteiden avaaminen ja avoin keskustelu toimittajan ja haastateltavan välillä lievittää hämmennystä ja lisää luottamusta journalismin kykyyn käsitellä hankalaa aihetta.

Moninäkökulmaisuus saa kiitosta

Kauppalehti Option toimittaja Anni Erkko kertoi omasta juttuprojektistaan ja työpajassa kehitetystä ”aurinkomallista”, joka kannusti häntä etsimään eri näkökulmia ja auttoi nostamaan rimaa monimutkaisen aiheen käsittelyssä. Jutussaan hän avasi useista näkökulmista, muun muassa haastattelemalla Johanna Mäkelää, mitä kaikkea ”puhdas ruoka” voi eri toimijoille tarkoittaa. Millä motiivein ruoasta ja sen puhtaudesta puhutaan ja miksi ruokakeskustelu herättää niin vahvoja tunteita ja riitelyä? Jutun tavoite oli antaa lukijoille aineksia oman ajattelun kehittämiseen.

Parhaillaan Tampereen yliopistossa journalistiikan vierailijaprofessorina toimiva Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen vahvisti, että moninäkökulmaiset ”kaikki tästä aiheesta” -jutut toimivat hyvin etenkin verkossa. Ne keräävät lukijoita ja tuottavat jopa harvinaista kiitosta, että ”tämä oli hyvää journalismia”. Näkökulmien lisääminen siis toimii, mutta samalla se rikkoo journalismin perinteistä tapaa valita juttuun tietty näkökulma.

Pullinen kysyi kuitenkin, kumpi on sovittelevuuden näkökulmasta tärkeämpää, monien äänten pääsy julkisuuteen vai faktoista huolehtiminen? Noora Kettunen Sovittelujournalistien yhdistys Sopivasta korosti aidon kohtaamisen merkitystä: moniäänisyys ja tunteetkin huomioiva vuorovaikutus ei tarkoita faktojen hylkäämistä tai kriittisyydestä tinkimistä. Itse asiassa juuri kuunnelluksi tuleminen mahdollistaa myös kriittisen haastamisen ja vaikkapa faktojen korjaamisen.

Puheenjohtajuus verkossa vaatii ajattelun muutosta

Verkkokeskustelun kiemurat ja journalistin mahdollisuudet toimia verkossa keskustelun puheenjohtajana saavat käsikirjassamme koko luvun verran huomiota, ja aihe herätti hyvän keskustelun julkaisutilaisuudessa. Kokemukset kehityshankkeista vahvistivat uskoa, että huolella hoidettu keskustelu voi olla journalistisesti arvokasta ja innostavaakin. Tutkimusten mukana hyvin johdettu verkkokeskustelu myös lisää luottamusta mediaan. Laadukkaan ja läsnäolevan keskustelun tuottaminen vaatii kuitenkin resurssien ohjaamista tähän työhön, mikä edellyttää uudenlaista ajattelua ja moderointityön arvostuksen lisäämistä toimituksissa.

Keskustelussa nousi esiin myös kysymys alustoista: journalistisen aiheen herättämä keskustelu hajautuu yleensä useille areenoille, jolloin toimittajan on tehtävä valintoja, mihin kaikkiin keskusteluihin osallistuminen on mielekkäintä.

Riskinä konsensushakuisuus

Lopulta päädyttiin pohtimaan suomalaisen julkisen keskustelun nykytilaa ja keskustelukulttuurin kehitystä. Arkiset mielikuvat sovittelusta ohjaavat helposti kysymään, onko kyse konsensushakuisuudesta ja kompromisseistä. Suomalaista keskustelukulttuuria on aiemmin pidetty turhankin hymistelevänä ja erimielisyyttä huonosti sietävänä. Miksi sovittelevuutta tulisi siis lisätä? Sovittelujournalismi ei kuitenkaan tavoittele näennäistä tasapuolisuutta, vaan sitä, että erimielisyyksien kanssa osattaisiin elää.

Juuri nyt puhutaankin paljon dialogin tarpeesta monilla yhteiskunnan alueilla. Kyky käsitellä erilaisia arvoja ja mielipiteitä yhdessä ja kriittisesti on välttämätöntä yhteiskuntarauhan näkökulmasta,  mutta se voi olla myös positiivinen ja rakentava voimavara. Dialogisella keskustelulla on arvoa silloinkin, kun asioista ei tulla samanmielisiksi.

Voit halutessasi kuulla keskustelumme myös omin korvin – tilaisuuden livestriimi löytyy nyt tallenteena YouTube-kanavaltamme.

1julkkarit.jpg

Mainokset

Sovittelujournalismi.fi on auki ja käsikirja kaikkien käytettävissä!

Sovittelujournalismin käsikirja on nyt vapaasti luettavissa osoitteessa sovittelujournalismi.fi. Käsikirjassa esitellään sovittelujournalismin taustaa sekä annetaan käytännönläheisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja työtavoista.

Käsikirjan julkistusta juhlistava keskustelutilaisuus järjestetään tänään Helsingissä yhteistyössä Suomen Journalistiliiton kanssa. Tilaisuus on jo täynnä, mutta sitä voi seurata striimattuna klo 17 alkaen hankkeemme YouTube-kanavalta.

Käsikirja on tarkoitettu toimittajille, toimitusten päälliköille, opiskelijoille sekä kenelle tahansa, joka on kiinnostunut median toimintatavoista. Se toimii myös opetusmateriaalina tulevissa journalistiikan ja viestinnän opintojaksoissa sekä täydennyskoulutuksissa.

kasikirjakansi

Sovittelu avaa uuden näkökulman tuttuun

Käsikirja tarjoaa uuden näkökulman tarkastella tuttuja toimitusrutiineita ja uutiskriteereitä. Sovittelujournalismi ei siis ole juttuformaatti tai tekstilaji, vaan tapa pohtia, miltä journalismi näyttää, jos sitä tutkii ja tekee sovittelevuuden näkökulmasta.

Käsikirja toimii myös materiaalipankkina, sillä sivustolle on koottu paljon linkkejä tutkimuksiin, uudistusliikkeisiin ja ajatuksiin, joita sovittelun, dialogisuuden ja esimerkiksi verkkokeskustelun parantamisen näkökulmista on tehty. Dialogisuus ja sovittelu tuntuvatkin nyt tulevan vastaan joka puolella: rakentavalle vuoropuhelulle on tarvetta.

Tämä tuli hyvin ilmi eilen Ulkoministeriön ja Suomen Sovittelufoorumin järjestämässä Suomi 100 -sovitteluseminaarissa. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja sovittelun eri osa-alueilta: tuomioistuimesta, koulumaailmasta, työmarkkinaneuvotteluista, perhesovittelusta, naapuruussovittelusta sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelusta. Sovittelulle on laajaa tilausta, koska konfliktit kuormittavat eri elämän osa-alueilla. Konfliktit kuormittavat jopa ympäristöä, kuten kansanedustaja Pekka Haavisto korosti.

Sovittelun ydinkysymys: mistä tässä oikeastaan on kyse?

Sovittelu on monen toimialan ja tieteenalan leikkauspiste. Sovittelun pariin päädytään eri suunnista, mutta yhteiseksi tavoitteeksi nostetaan se, että konfliktien kanssa voidaan elää ja joihinkin niistä voidaan myös löytää ratkaisuja.

Seminaarissa valtakunnansovittelija Minna Helle kertoi oppineensa työssään, että neuvottelun vaikeudet eivät yleensä johdu käsiteltävien asioiden vaikeudesta ja monimutkaisuudesta – hankalatkin asiakokonaisuudet ovat kyllä soviteltavissa. Riidat syntyvät sen sijaan luottamuksen, avoimuuden ja kommunikaation puutteesta, siitä, ettei toisen osapuolen huolia todella kuunnella ja ymmärretä. Myös työmarkkinaneuvottelut tulee siksi aloittaa yksinkertaisella kysymyksellä: ”Mistä tässä oikeastaan onkaan kysymys?”

Sama pätee siihen, kuinka toimittaja voi aloittaa hankalan juttuaiheen käsittelyn.

Tulossa: Sovittelujournalismin käsikirja + uudet työpajat

Verkkokäsikirja julkaistaan, järjestämme keskustelutilaisuuden, striimaamme netissä ja puhumme radiossa. Tutustu sovittelujournalismiin ja ilmoittaudu mukaan tammikuussa aloittavaan työpajaan Tampereella!

Ylpeinä ilmoitamme, että Sovittelujournalismin käsikirja on 20.11. alkaen luettavissa osoitteessa http://www.sovittelujournalismi.fi/. Verkkokäsikirja on suunniteltu kätevästi käytettäväksi myös mobiililaitteilla. Paperin ystävät voivat ladata käsikirjan myös PDF-muodossa.

Toivomme, että käsikirja palvelee toimittajia ja muita viestinnän ammattilaisia, alan opiskelijoita, sovittelevasta vuorovaikutuksesta kiinnostuneita ja tietenkin ketä tahansa lukijaa, joka on kiinnostunut dialogisuuden kysymyksistä ja median roolista yhteiskunnassa.

Käsikirjassa käydään läpi, miksi ja miten sovittelun oppeja voi soveltaa myös journalistisessa työssä. Annamme konkreettisia vinkkejä ja työkaluja journalistisen työprosessin eri vaiheisiin ja käytämme esimerkkeinä sovittelujournalismin työpajoissa syntyneitä kokeilujuttuja.

Käsikirja perustuu tutkijoiden ja toimittajien tiiviiseen yhteistyöhön ja on näin kiinni erilaisten journalistien ja toimitusten arjessa. Me kirjan kokoamisesta vastanneet tutkijat olemme syvästi kiitollisia kaikille kymmenille kumppaneille, jotka ovat eri tavoin antaneet panoksensa tähän kokonaisuuteen kuluneiden parin vuoden aikana!

Keskustelua käsikirjasta livenä ja netissä

Käsikirjan julkaisua juhlistaaksemme järjestämme yhteistyössä Journalistiliiton kanssa keskustelutilaisuuden Helsingissä 21.11. Vielä muutama mahtuu mukaan! Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumislomake täällä: http://journalistiliitto.fi/fi/tapahtuma/mita-sovittelujournalismi-on-ja-miten-sita-tehdaan-21-11/

Jos et pääse paikalle, avaa hankkeemme YouTube-kanava! Keskustelutilaisuus striimataan suorana (21.11. klo 17.00 alkaen).

Laura ja Mikko kävivät myös juttelemassa sovittelujournalismista ja käsikirjasta Radio Moreenin Tutkain-ohjelmassa. Ohjelma esitetään tänään keskiviikkona 8.11. klo 15.03-15.30, ja myöhemmin ohjelma löytyy tallenteena SoundCloudista.

Uudet työpajat alkuvuodesta 2018

Ja nyt huomio – sinäkin voit päästä mukaan! Järjestämme uuden työpajojen sarjan Tampereella alkuvuodesta 2018. Pääsemme yhdessä hyödyntämään tuoretta käsikirjaa ja muita kertyneitä kokemuksia ja verkostoja. Ideoimme ja toteutamme yhdessä journalistisia projekteja osallistujien itse valitsemista aiheista. Tarjolla on siis mahdollisuus saada kollegiaalista tukea ja konkreettista apua oman ammattitaidon ja kotitoimituksen journalististen käytäntöjen kehittämiseen.

Journalisteille suunnattuna täydennyskoulutuksena toteutettava sovittelujournalismin kurssi on maksullinen. Ilmoittaudu täällä: http://taydennyskoulutus.uta.fi/2017/08/sovittelujournalismin-tyopaja/

Työpajoihin osallistuu opiskelijoita Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnasta. Heille kurssi on ilmainen. Opiskelijat voivat ilmoittautua kurssille marraskuun 24. päivään asti – opiskelija, katso ohjeet täältä!

sojopajat2018