Toimittaja Noora Kettunen oli miettinyt erilaisia näkökulmia keskusteluttavan verkkosivuston perustamista jo pitkään. Kun Noora osallistui meidän sovittelujournalismityöpajaamme Helsingissä keväällä 2016, haave sai nimen. Nyt Noora kumppaneineen on perustanut sovittelujournalisteille oman yhdistyksen, Sopivan. Heidät löytää verkosta osoitteesta www.sopiva.org.
Noora Kettunen. kuva: Sopiva.org
– Kun kuulin ensimmäisessä työpajassa siitä, mitä sovittelujournalismi voisi olla, niin tajusin heti, että tämähän on sitä, mitä olen halunnut tehdä, Noora muistelee.
Monipuolisen toimittajataustansa ansiosta Nooralla oli näkemys siitä, millaista keskustelualustaa suomalainen mediakenttä kaipaisi sekä kontakteja samalla tavalla ajatteleviin kollegoihin ja muihin toimijoihin.
– Syksyllä 2016 aloin koota muita kiinnostuneita mukaan verkostoon. Vuoden ajan olemme nyt kehittäneet ideaa, käyneet kansainvälisissä seminaareissa hankkimassa lisää tietoa ja miettineet erilaisia vaihtoehtoja toiminnan organisoimiseksi. Nyt olemme sitten perustaneet sovittelujournalistien yhdistyksen.
Yhdistys toimii kaikille avoimena verkostona ja tarjoaa jäsenilleen monenlaista tukea, muun muassa järjestää rakentavan keskustelun työpajoja. Yhdistys avaa myöhemmin syksyllä myös oman sovittelevan verkkomedian, jolla pyritään tarjoamaan uusia näkökulmia ja avaamaan keskusteluyhteyksiä.
– Lisäksi kerromme blogissamme myös periaatteistamme, miksi me teemme tätä ja mitä sovittelujournalismi meille tarkoittaa. Sinne ja Facebook-ryhmäämme voi tulla keskustelemaan aiheesta, Noora rohkaisee.
Aito kuunteleminen on sovittelujournalistien tärkein tehtävä
– Käytän mielelläni tätä sovittelujournalismi-termiä, en puhu ratkaisukeskeisestä tai rakentavasta journalismista. Kuten varsinaisessa sovittelutoiminnassa, myös sovittelujournalismissa on tarkoituksena avata keskusteluyhteys. Jos perinteiset tavat tehdä journalismia eivät johda ymmärryksen lisääntymiseen, toimittaja voi omaksua uuden roolin ja noudattaa sovittelun periaatteita, Noora sanoo.
Tärkeää on, että ihmisiä ei leimata tai pakoteta muottiin, vaan heitä kuunnellaan ja ”tarkkuutetaan”, Naapuruussovittelun piirissä käytettyä termiä lainaten.
– Liian usein me toimittajat vain päästämme vuorotellen ääneen eri näkökulmia. Pitää kysyä tarkemmin, että miksi ajattelet näin, mistä tuo ajatus tulee, yhä tarkemmin ja tarkemmin. Näin tulee paljon monimuotoisempi kuva siitä, miten jonkun ihmisen ajatusmaailma on rakentunut.
Nooran mielestä siis sovittelujournalismin pitää olla kriittistä ja perusteellista: erilaisia näkökulmia ei vain esitellä, vaan niiden taustat tuodaan julki.
– Varsinkin muut toimittajat saattavat kysellä, että miten tällaista voi käytännössä tehdä, pakotetaanko tässä ihmiset olemaan samaa mieltä tai silotellaan asioita. Mutta siitä ei ole kysymys. Me teemme tätä yleisöjä varten ja journalistin ohjeita noudattaen, Noora kertoo.
Sovittelujournalismi 