Aluehallintovirastossa työskentelevä Taina Taskinen osallistui Tampereen työpajoihimme. Tässä bloggauksessa hän pohtii, mitä annettavaa sojomenetelmillä ja dialogisuudella voisi olla virastoviestinnälle.
Valtionhallinnon organisaatioissa viestintää sosiaalisessa mediassa pohditaan yhä enemmän ja enemmän. Osallistuessani sovittelujournalismin työpajoihin tänä keväänä huomasin, että sojo-keinoin virastojen some-viestintää on mahdollista viedä positiivisella tavalla dialogisempaan suuntaan.
Virastoissa käsiteltävät asiat herättävät mielipiteitä. Toisinaan tuntuu siltä, että keskustelua ei haluta luoda sen vuoksi, että sen pelätään ajautuvan negatiivissävytteiseksi ja sivuraiteille. Tätä pelkoa on mahdollista hälventää sojo-keinoin. Mielekästä keskustelua on mielestäni mahdollista luoda. Keskustelua ei tietenkään tarvita vain imagonkohotusmielessä, vaan siitä on oltava aitoa, molemminpuolista hyötyä. Jos näin oletetaan olevan, kannattaa keskusteluyhteys ehdottomasti avata ja myös pyrkiä pitämään auki.
Jo päätetyistä asioista on turha kysyä mielipiteitä tai odottaa erityisen vilkasta keskustelua, sillä avonainen keskusteluyhteys on mielekkäimmillään asioiden valmisteluvaiheessa. Jos halutaan keskustella jo tehdystä päätöksestä, tulisi keskustelun ytimeen viedä argumentit, joiden perusteella päätös on tehty. Päätetystä asiasta voidaan siis käydä hedelmällistä keskustelua erityisesti tulevaisuutta ajatellen: miten voimme tämän päätöksen kanssa elää? Myös muita, hyvää keskustelua herätteleviä kysymyksiä kannattaa miettiä some-työn avuksi, jotta keskustelua voidaan pitää yllä ja viedä aktiivisesti rakentavaan suuntaan.
Uskon, että virastot voivat aidosti parantaa toimintaansa kuuntelemalla ihmisten ajatuksia, ideoita ja mielipiteitä. Lisäksi ihmiset voivat tuntea tulevansa kuulluiksi ja saavansa osallistua. Tavoitteena tulisi olla aito vuorovaikutus.
Kirjoittaja on aluehallintovirastolainen viestijä ja sojoryhmäläinen.
Sovittelujournalismi 