Sovittelevuutta jälkikeskusteluun

sovitteleva-jalkikeskustelu

Moni toimittaja kokee, että jutun julkaisemista seuraava jälkikommentointi ei kuulu enää toimittajalle. Myös työpajoissa kävi selväksi, että juttukommenttien lukemista ei pidetä kovin järkevänä toimittajan ajankäyttönä. Verkkokommentointi jätetään elämään omaa elämäänsä.

Keskustelun kärjistyminen tapahtuu kuitenkin usein juuri jälkikeskustelussa, vaikka itse asetelmat eivät välttämättä synnykään sen aikana. Pohdimme työpajoissa, miten jännitteitä purkava jälkikeskustelu voitaisiin ottaa huomioon journalistisen työn eri vaiheissa. Millaisin keinoin voisi kutsua toista kuuntelevaan, ratkaisuja etsivään verkkokeskusteluun jatkuvan kinaamisen sijaan? Kinaamisen, joka karkottaa pois osan keskustelijoista.

Puhuimme työpajoissa siitä, miten aiheen kehystämisellä ja rajaamisella voi olla vaikutusta jutun synnyttämään keskusteluun. Pieneen ja konkreettiseen kiistaan on helpompi etsiä uusia ja rakentavia näkökulmia kuin suureen ja ideologiseen. Myös haastateltavien valinnalla voi olla merkitystä syntyvän keskustelun kannalta.

Juttu voi toimia myös herättelevänä keskustelunavauksena. Silloin jutun itsessään ei tarvitse olla erityisen sovitteleva, vaan varsinainen sovittelevuus toteutetaan jälkikeskustelussa.

Keskustelun pelisäännöt on hyvä tehdä selväksi. Voi sanoa suoraan, millaista keskustelua toivotaan ja mistä nyt pitäisi puhua. Moderointi hyväksytään ja sitä arvostetaan todennäköisemmin silloin, kun se on läpinäkyvää. Moderoinnin periaatteiden avaaminen edellyttää, että linja on selvä myös toimituksessa.

Toimittajan läsnä olo koettiin hyväksi keinoksi parantaa kommentointia, vaikka harva kertoi osallistuvansa itse. Keskustelun avaaminen vain määräajaksi mahdollistaisi sen, ettei toimituksen tarvitse ottaa aikaa ja vastuuta keskustelun seuraamisesta kuin vain tietyksi ajaksi. Voisiko freelancer taas hinnoitella keskustelun lukijoiden kanssa osaksi juttua?

Läsnä olevuus voisi olla myös kannustavan ja kiittävän palautteen antamista sen sijaan, että puututaan vain huonoihin kommentteihin. Huumorilla voi saada rentoutta keskusteluyhteyteen. Lukijallekin jää mukava ja henkilökohtaisempi kokemus. Asiattomuuksien siivoaminen voi olla välttämätöntä, mutta keskustelun rakentaminen pelkän kontrollin varaan vähentää kommentointia ja on loputon suo.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Sovittelevuutta jälkikeskusteluun

  1. Keinoja haetaan muuallakin! New York Times ottaa robotit moderoinnin tueksi. Samalla todetaan, että NYTin ”yhteisödeski” painottaa erityisesti sitä, että kommenteissa on myös perusteluja mukana, ja että ne tähtäävät tiedon lisäämiseen, ei vain loukkaamiseen.
    Uutisen lopusta pääsee myös testaamaan omia moderointitaitojaan! Olisiko tällainen testi hyvä keino tehdä moderointia läpinäkyvämmäksi myös suomalaisissa medioissa?
    http://www.nytimes.com/interactive/2016/09/20/insider/approve-or-reject-moderation-quiz.html?_r=0

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s